Samalla De Koningshoevenin panimolla jatketaan. Nyt vuorossa heidän lippulaivansa, Quadrupel. Tämän (ale) tyylin edustajat ovat yleensä vähintään 10%, yleisemmin 11%, monimuotoisia mallasherkkuja. Quadrupelilla tarkoitetaan juurikin nelinkertaista alkoholipitoisuutta. (3/6/9/11). Paras tämän tyylin edustaja, mitä tähän asti olen maistanut, on belgialainen trappisti Rochefort 10, mitä saa myös Alkosta. Tämä hollantilainen on vahvuudeltaan 10% ja luultavasti vuoden vanha.
Olut on tumman punaruskea tiiviillä, kestävällä vaahdolla. Tuoksussa mämmisen maltaan lisäksi hiivaista mausteisuutta, sekä hieman appelsiinimaista hedelmäisyyttä. Olut on hyvin täyteläisen pehmeää, kuten panimon dubbelkin. La Trappe Dubbelia vaivaava yksiuloitteisuus vaivaa harmittavasti myös Quadrupelia, vaikka on tässä hieman enemmän sitä jotain.
Maun pääosassa on tuhdin tuhti mämminen mallaspohja, sekä sokerista makeutta, hiivan mausteisuutta, kuivia sekä kypsiä hedelmiä löytyy. Lämmittävä. Kuivuutta kaipaisin vähäisen lisää. Plussana tässäkin on se, että alkoholi on piilossa, mutta se ei riitä tekemään oluesta huippua. Vaikka La Trappe Quadrupel on oikein maittavan laadukas, tuhti jälkiruokaolut, se ei aivan riitä 40:ään pisteeseen. Pienoinen pettymys olut loppuen lopuksi oli, vaikka tammitynnyrikypsytettyä versiota olisi tosin kiva testata.
Huonompaa se tammiversio minusta oli, eikä ainakaan hintansa väärti...
VastaaPoista