Nescafe Mixes March

Juuri Nyt!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Liefmans Cuvée-Brut


Tykkään kirsikoista ja siten myös (yleensä) kirsikkaoluista, yllätys. Jopa tyttöjen suosimasta Lindemansin Kriekistä pidän, vaikka se onkin hieman liian makea. Tämän pitäisi ainakin nimensä puolesta olla hivenen kuivempi kuin esim. tuo mainitsemani "limu". Mitään Cantillonin Kriekiä on kuitenkin turha odotella. Prosentteja tässä belgissä on melko reippaastikin tyyliin nähden, 6 t-%. Etiketissä luvataan myös hedelmää olevan oluessa min. 6%. Pullo tulee juhlavassa kääreessä ja on korkki-korkilla suljettu.
Olut on tumman punaista pinkillä reilulla vaahdolla, mikä katoaa hiljalleen, muttei kokonaan. Kaunis olut. Tuoksussa runsaasti makeahkoa mutta myös kirpeää kirsikkaa, hieman hapanta hiivaisuutta. Olut on keskitäyteläistä ja kuplivaa (ellei kaada kunnon vaahtoa).
Maku osoittautuu onneksi kuivahkoksi, vaikka sokerista makeutta toki silti on reilusti. Kirsikat luonnollisesti hallitsevat makua, mutta kolmella eri tapaa samanaikaisesti; makeana, kirpeänä, sekä happamana. Alkoholi antaa hyvän rungon, mutta muuten pysyttelee pois näyttämöltä. Pitkä jälkimaku on yllättävänkin kirpeä (limakalvoihin tarttuva) ja miellyttävän kuiva.
Liefmansin Cuvée-Brut on itse asiassa oikein hyvä hedelmäolut. Ehdottomasti ostan lisää. Yksi Alkon jouluoluista, 4,84€/0,375l.

Pisteet 36/50

lauantai 13. marraskuuta 2010

Samuel Smith's Winter Welcome Ale

Hyvä oluthan pistää hymyilyttämään, väkisinkin.

Jos tämän olutpullon ulkoasu ja etiketti ei saa sinua ostamaan sitä, niin olet kyllä jotenkin viallinen.. No, ei kai, mutta pirun tyylikäs pullo kuitenkin.
Englantilaista, luultavasti perinteistä joulu-alea luvassa. Minuun nämä jouluenkut kuitenkin uppoaa poikkeuksetta hyvin. Alkon jouluoluista tämä kilpailee Fuller'sin kanssa, ja paljon samaa näissä onkin.
Pullo on epätavallisen, 0,55l kokoinen, eli melkein se englantilainen pint, mitä nämä karhut sun muut tykkää käyttää tölkkikokona. No saapahan enemmän olutta.
Ulkonäkö perus-kuparinen ja vaahto säilyy mukavasti pinnalla. Tuoksu on hyvin rusinatoffeinen ja muuta ei tahdo tämän alta paljastua. Runkoa tässä 6% oluessa on ihan kivasti. Maussa rusinatoffeinen mallas on edelleen hyvin edustettuna, mutta myös puisen pähkinäinen humala saa jalansijaa. Katkerot kuivaa ihan hyvin kitalaen. Perinteinen britti-joulualehan tämä on, mutta ei näihin kyllästy. Menee melko tasoihin Fuller'sin kanssa tämän ollessa hieman täyteläisempi. Yksinkertaista, mutta hyvää.

Pisteet 36/50

perjantai 12. marraskuuta 2010

Meinklang

Tähän alkavan jouluhössötyksen väliin nyt pieni katsaus itävaltalaiseen Meinklangin tilaan. Tilalla viljellään viiniköynnöstä, kasviksia, viljaa, sekä kasvatetaan karjaa. Juomista se valmistaa pääosin viinejä, mutta kaikenlaista muutakin sieltä tulee, kuten mm. omaa brandya ja oluttakin. Tilan tuotteista olenkin saanut käsiini nyt Meinklang Urkorn-olutta (pantu Gusswerkin panimolla) sekä Meinklang Grüner Veltliner-valkoviiniä (kiitokset Viinipirulle vinkkauksesta!). Ensimmäistä löytyy maitokaupoista (harvinaisempaa tosin) ja jälkimmäistä Alkosta, luonnollisesti.
Meinklang on siis luomutila. Etiketeissä komeileva Angus-rodun lehmä onkin yksi osa maatilan biodynaamista viljelyä.

Viinipullo tulee komeassa lahjapakkauksessa.

Valkoviinissä on käytetty itävaltalaista Grüner Veltliner-rypälelajia, minkä pitäisi tuoda makuun mausteisuutta, kuin myös mineraalisuuttakin. Pullo on pakattu hienoon kartonkipakkaukseen, mikä oikein huokuu sitä luomua :). Mutta luomu on vain hyvä asia. Rehellistä.
Viineissä olen melkoisen aloittelija vielä, mutta on niitäkin sentään tullut jokunen tähän asti maisteltua. Valkoviinissä arvostan yksinkertaistettuna kuivuutta ja hedelmäisyyttä. Eikä monipuolisuus ole pahitteeksi viineissäkään...

Urkorn-olut on mielenkiintoinen tapaus myös. Siinä on käytetty pääaineksina maltaan lisäksi tilalla viljeltyjä, harvinaisempia, perinteisiä vehnälajikkeita; emmervehnää, spelttivehnää ja einkornia, eli yksijyvävehnää. Einkorn-lajike on jopa 9000 vuotta vanha. Näille luomuviljelyyn sopiville lajikkeille yhtenäistä on niukkasatoisuus, kestävyys, sekä runsasravinteikkuus. Niin, ja löytyyhän oluesta vielä ruistakin ;).


Urkorn on suodattamatonta pintahiivaolutta, eli alea. Alkoholia löytyy 4,7 t-%. Turun Stockalla maksoi 3,20€/0,33l.
Kaadetaanpas sitten lasiin. Olut on hieman samean kultaista hyvin pinnalla säilyvällä vaahdolla. Tuoksussa vehnäistä happamuutta, maanläheistä lantaisuutta (..kyllä), aavistus sitruunaa, sekä viljaista mallasta. Suutuntumalta olut on pehmeän keskitäyteläistä vähäisellä hiilihappoisuudella. Kuten tuoksukin, maku on myös miedohko, mikä kyllä sopii tähän. Ei kaiken tarvitse olla aina niin tajunnan räjäyttävää.
Happamahkossa (ruisleipäistä) maussa pääteema on maanläheinen tasapaino eri aromien, pääasiassa viljojen välillä. Tuoksussa löytyneiden vivahteiden lisäksi havaitsen maussa hienoista mineraalisuutta (vaikea kuvailla..), mitä en muista edes löytäneeni ennen oluesta. Maku on kyllä vähän kuin viljapeltoa maistaisi sen kokonaisuudessaan. Humala on lähes piilossa, eikä sitä tähän oikeastaan kaipaakaan. Pääpaino on tarkoituksellakin viljoissa.
Olut on raikkaan kevyt, nyanssirikas ja todellakin maanläheinen. Pidin tästä, vaikka olut mietoa olikin. Odotukset kasvavat viinin suhteen.


Viinin maistelu ei ehkä ole minulle sitä luontaisinta hommaa, ja vaikeaa usein onkin kuvailla viiniä muuten kuin termeillä "valkkarimainen" tai "punkkumainen". No, yritän kuitenkin.
Väri on tällä Grünerillä hyvin haalean kultainen (haaleampi kuin kuvassa). Ei vielä herätä kummoisempia tunteita.
Tuoksussa -sen rypäleen lisäksi- bongaan juurikin sitä valkohomejuustoisuutta mitä Viinipirukin kyseisestä rypäleestä mainitsee blogissaan. Tunteet alkavat jo heräilemään.
Jotain ennemmin punaviineistä tuttua mausteisuutta on myös tuoksussa. Urkornissa ollutta mineraalisuuttakin saattaa olla siellä jossain kaukana, mistä en enää saakaan niin hyvin kiinni.
Kyllä tämä ihan kunnollista, kuivaa valkkaria on. Maku on melko lailla tuoksun kaltainen, miellyttävä. Samalla aikaa raikas ja mielenkiintoinen.
Suosittelen maistamaan. Pieni viininystävä alkaa heräilemään pikkuhiljaa minussakin...

Molemmat juomat ovat vähintään kokeilemisen arvoisia ja sen luomun & rehellisyyden jotenkin vaan pystyy kummastakin aistimaan.

torstai 11. marraskuuta 2010

Laitilan Kievari Tuomas 2010

 Tämän vuoden Tuomaksen on ideoinut vuoden 2009 Olutliiton myöntämän, Hyvä Tuomas-tittelin omaava Mika Heikkinen. Oluttyyliksi on tällä kertaa valikoitunut *rummut pärisee, jännitys tiivistyy* -kyllä, niinkin erikoinen valinta kuin tumma lager. Tuo suomalaisten suurpanimoiden suosima "erikoisoluttyyli", useimmiten tylsä tunnelmantappaja.. No, tiedän jo periaatteessa mitä odottaa, kun tätä viime lauantaina ryypiskelin hanasta Vareksen kantiksessa.
Nyt kyseessä on kuitenkin pulloversio, minkä takaetiketistä näen nyt myös sen, että oluessa on käytetty mausteena kanelia, korianteria ja vanilliinia. Kyllähän sitä mausteisuutta jo hanaversiossakin hieman huomasi.
Eroa pullon ja hanaversion välillä ei kuitenkaan ole varmaankaan paljoa, joten maksalaatikkoa on odotettavissa.
Olut on hyvin tummaa pitsisellä vaahdolla. Tuoksu on maanläheisen maltainen, hieman paahteisen kahvinen, sekä maksalaatikkomainen. Jotain raikkaan yrttistäkin tuoksussa on, mitä luultavimmin se korianteri. Maitokauppaolueksi Tuomas on yllättävän runsas, vaikka pientä vetisyyttä on havaittavissa. Muuten suutuntuma on pehmeä. Makeus on oluessa ihan hyvin saatu kuriin. Jälkimaussa kuitenkin sopivasti makeaa vanilliinia ja kahviakin. Näin uudelleenmaisteltuna olut on ihan hyvää, eikä maksalaatikkoakaan ole enää niin paljon (..kunhan sitä ei ajattele koko ajan). Hieman mausteinen, aavistuksen paahteinen, limppumaisen maltainen olut saattaa olla omiaan jouluruokien kanssa nautittuna.
Röyhtäisyssä paljastuu havuinen, sekä erikoisesti kiwisen&viinirypäleisen hedelmäinen humala. Olisi kiva tietää humalalajike; tuskin tässä Nelson Sauvinia tms. on kuitenkaan käytetty..?

Tummaksi lageriksi Tuomas 2010 on ihan hyvä, välillä nautittavakin, mutta miinusta ropisee ajoittaisesta maksalaatikkomaisuudesta (mistäköhän tuokin aromi olueen syntyy..?). Ei ollenkaan huono kuitenkaan, uskallan suositella kokeilemaan. Maitokaupoista ~3€/0,5l.

Pisteet 26/50

Fuller's Old Winter Ale


Korkataanpas nyt blogin puolellakin "ensimmäinen" joulu-/talviolut. Valinta osuu tämän perinteisen englantilaisen, yhden suosikkipanimoni tuotokseen. Ennakkoon arvailisin, että Old Winter Ale saattaisi olla hieman samankaltainen panimon ESBin kanssa. Katsotaan..
Pullon sisältö on ulkonäöltään ainakin melko samankaltaisen punaruskea ja vaahtoakin syntyy. Tuoksussa kuivan puista humalaa, rusinatoffeista mallasta, hieman paahdetta, ehkä aavistus lakritsiakin. Melko miellyttävä ja monipuolinen, ja kyllä tämä erilaista on kuin ESB, vaikkakin samankaltainen pohjavire tässäkin on. Maku on yllättävän (tammisen) kuivan rapsakka. Katkeroita onkin runsaat 50 IBUa. Maussa päällimmäisenä rusina ja hieman voinen toffeisuus. Aavistus paahteista kahvia ja lakritsia näiden alta. Jonkinlaista mausteista otettakin löytyy. Humalointi on brittimäisen puisevaa (hyvällä tavalla ;) ja reilua, kuten jo todettukin. Oluen jo hieman lämmettyä, huomaan että diasetyyliä (voiaromia siis..) löytyy enemmänkin, muttei siltikään haitaksi asti.
Talviolueksi tässä on aika vähän prosenttia, 5,3%. Runkoa ja lämmittävyyttä tässä kaipaankin eniten, vaikka onhan tämä näinkin ihan virkistävä talvikauden olut. Eli takaetiketin "Perfect for a cold winters evening." -fraasia en allekirjoita.
Kaikenkaikkiaan Old Winter Ale on taattua Fuller's-laatua - vaikka oli silti pienoinen pettymys. Tämän taistelupari Alkon jouluoluista on Samuel Smith's Winter Welcome Ale. Ostopaikka Alko, 3,71€/0,5l.

Pisteet 35/50

Soundtrackina tälle hienostuneelle oluelle toimi oikein hyvin Bachin Violin Concerto BWV 1051 & 1052. Tosin, Bach kyllä toimii lähes minkä tahansa oluen kanssa. (No, ehkei "menomäyriksen" kanssa ihan niin hyvin ;D)

tiistai 2. marraskuuta 2010

The Joulukalenderi


No niin oluenfanittajat, sun muut ihme tontut, nyt olisi Oluenystävän blogin virallista joulukalenteria tarjolla!! Hieman aikaisessa ollaan, mutta niin on kalenterin jouluoluetkin... Lähes kaikki kalenterin oluet ovat siis tämän vuoden Alkon jouluoluita, paitsi yksi, kun "virallisia" jouluoluita tuli tänä vuonna "vain" 23.  Sinä yhtenä "ulkopuolisena" oluena saa luvan ja kunnian toimia (ja samalla aloittaa 1. luukulla joulukuu riehakkaasti) vanha rakas tuttumme, Sinebrychoffin yömusta Porter. Tosin toivottavasti silloin on jo muuten valkeaa...
Kalenterin oluet on ehkä osittain satunnaisessa järjestyksessä, mutta on niiden järjestystä silti enimmäkseen mietitty, lähinnä omien mieltyksien mukaan (kenenkäs muunkaan..). Tällaista hassu-höperöä siis tällä kertaa, älkää ottako hirveän vakavasti =D.



Klikkaa kuvaa, niin kalenteri ilmestyy näytöllesi koko komeudessaan ja voit tallentaa sen koneellesi oikeaa hiiren nappulaa avuksi käyttäen ;).

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Prykmestar Talvi


Kuten viime talvenakin, myös tänä talvena uusikaupunkilaiselta Vakka-Suomen panimolta saapuu heidän Talvi-oluensa maitokauppoihin. Olut on melko kevyttä 3,8 t-% tummaa lageria. 4 Eri mallaslajia sekä Saaz-humalaa käytetty, ilman mitään lisäaineita luonnollisesti. Rehellisesti sanottuna tämä olut ei hirveästi sytyttänyt viime vuonna. VASP kyllä kykenee huomattavasti parempiinkin suorituksiin.

Lasiin kaatuu tumman ruskeaa, hieman punertavaa olutta osittain pysyvällä vaahdolla. Viime vuoden versiossa häiritsi oluessa vallitseva hienoinen maksalaatikkoinen aromi ja kyllä se sieltä vieläkin pinnistää näköjään. Olut on keskimakeahko ja kuivattavaa humalaa on tarpeeksi. Maku on hieman paahteisen leipämäisen maltainen, maanläheisen lakritsainen sekä hieman suolainen. Saaz humala on tässä hieman "skunkymainen". Jotenkin tästä kaikesta yhdistyy mieleen maksalaatikko, enkä vaan saa sitä pois mielestäni, mikä häiritsee nautintoa =). Olut on myös hieman vetinen, mikä nyt on aika tavallista tällaiselle matala-alkoholipitoiselle juomalle. Itse haen "talviolueltani" isompaa alc. pitoisuutta, sekä samalla paljon runsaampaa mallaspohjaa. Tällainen kun ei niin hirveästi lämmitä..

Ei-niin-makean tumman lagerin ystävälle voin suositella tätä, pienellä varauksella kuitenkin. Oluen lämmetessä maltaista makeutta tulee aavistus lisää, mikä hieman paransi makuelämystä minulla. Maitokaupoista n.3,50€ hintaan.

Pisteet 25/50

(Pistemäärä on sama, kuin oluelle antamani pisteet Olutoppaassa, sen pisteytyssysteemin mukaan)