Malmgård Blond Ale

Mielenkiintoinen uutuus testissä kotimaiselta Malmgårdilta. Blond Ale on belgialaissävytteinen 4,2 t-% suodattamaton vehnäolut. Ulkonäkö on nimensä mukaisen vaalean kultainen sekä samea. Tuoksu on raikkaan sitrushedelmäinen, hieman yrttinen sekä belgihiivainen. Myös maku jatkaa raikasta linjaa jossa hieman yrttinen humalointi nostaa päätään mukavasti. Tämän lisäksi hieman piparkakkumaisenkin mausteinen belgihiiva ja sitruunainen hedelmäisyys täydentää mielenkiintoisen makumaailman. Suutuntuma on hieman ohut, muttei liian. Jälkimaussa on hieman tähän tyyliin häiritsevää tuhkaisuutta. Malmgård Blond Ale on kuitenkin loppuen lopuksi raikkaan kesäinen olut pienine vikoineenkin. 3,99€/0,5l Kupittaan Citymarketista.

O'hara's Irish Red

Hieman aikaa sitten hehkutin irlantilaisen Carlow-panimon O'hara's Irish Stoutia ja nyt on maisteluvuorossa sen sisar, O'hara's Irish Red. Red ale ei aina ole ollut ihan minun juttuni mutta kaiken laisesta sitä voikin oppia pitämään ajan kanssa. Olut on vahvuudeltaan 4,3 t-% ja hintaa oli 3,95€/0,5l (Kupittaan Citymarket). Lasiin kaatuu tummanpuhuvan punaruskea olut hienolla pitsiä jättävällä tiiviillä vaahdolla. Tuoksussa hallitsee aavistuksen voisen toffeinen mallas mutta mukana on myös maanläheistä hapahkoa kahvia, paahteista mallasta sekä puista humalaa. Maku onkin samaan aikaan paahteinen, makean toffeinen sekä hapahkon, puisen humaloitu. Lopussa on jonkun verrankin tuhkaisuutta. Suutuntuma on melko miellyttävän kermaisen keskitäyteläinen. Ei tämä kuitenkaan yllä Irish Stoutin tasolle mutta on silti ihan mukava irlantilainen välipala. Red ale on myös hieman haastava oluttyyli, minulle ainakin, ja näin ollen tarjoaa hieman jotain uutta mietittävää joka kulauksella. (Pahoittelen kuvan huonoa laatua mutta ei ollut kännykameraa parempaa lähellä.)

Kaupasta bongattua

Olin pyöräretkellä Kupittaan Citymarketissa (Turku) ja bongasin sieltä tällaiset harvinaisuudet. Kyseessä on brittiläisen Moor-panimon oluita, joista tunnetuin varmaankin tuo Merlin's Magic - bitter. Hintaa isolla 0,66l pullolla oli 6,95€ eli ihan kohtuudella vielä mennään. Raportoin toki lisää kun pääsen maistelemaan. Saatavuutta kaikille kolmelle oli vielä reilusti, joten mars kauppaan (olut)hörhöt :).

Tulen jatkossakin ilmoittamaan, jos bongaan jotain mielenkiintoista olusta kaupoista. Turun seudulta kuitenkin lähinnä, kun täällä asun..

Prykmestar Vehnä

Päätin jo vihdoin paikata pienen sivistysaukon, eli maistaa Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Vehnäolutta. Kaupasta ei harmillisesti saanut tuoreempaa versiota ja parasta ennen onkin jo ensi kuussa, mikä varmasti vaikuttaa olueen kaikilla osa-alueilla. Panimo on vielä hyvin nuori ja kunnianhimoinen ja sen pystyy aistimaan tuotteista. VASPin Oluet ovat saksalaishenkisiä melkein kaikki (Ainoastaan Pale Ale on brittityylinen..) ja varsinkin tämä perisaksalainen juoma, eli vehnäolut. Väri on yllättävän tumma sekä vaahtoa ei oikein tahdo muodostua. Tuoksussa on reilusti purukumia sekä banaania, hieman sitruunaista otetta myös. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiilihappoa saisi kyllä olla reilusti enemmän. Mausta on selvästi jo paras terä vanhentunut pois mutta kyllä tämä vielä maistuu. Maku on runsaan hedelmäinen sekä banaanisen hiivainen mutta jokin tunkkaisuus sitä vaivaa. Vehnän tuomaa happamuutta olisin toivonut enemmän. Saksalaiset hefeweisset ovat usein n. 5,5 t-% ja tämän ollessa vain 4,5 t-% tulee hienoinen vaikutelma kunnon rungon puuttumisesta. Mutta tähän on syyllinen vain Suomen valtiojohto typerällä 4,7 t-% "Berliinin muurillaan". En kyllä edes aseta tätä samalle lähtöviivalle jo usean sadan vuoden vehnäoluen valmistuskokemuksen omaavien saksalaisten kanssa. Uudenkaupungin oma vehnäolut on (tai oikeastaan oli..) kuitenkin hyvä alku hienolle panimolle, jolta odotan aina innolla uutuuksia. Muistakaa tekin hyvät lukijat tukea kotimaista pienpanimokulttuuriamme.

St. Feuillien Cuvée de Pâques

Olen täysin ihastunut St. Feuillienin Tripeliin, mikä äskettäin saapui Alkon vakiovalikoimaan. Mielenkiinnolla siis tätäkin lähdetään maistamaan. Tämä pääsiäisbelgi on vahvuudeltaan 7,5 t-%, mikä on vielä melkein keskitasoa belgeissä =). Ulkonäkö on hienon punertavan ruskea isolla, pysyvällä vaahdolla. Tuoksussa mausteinen belgihiiva dominoi ja taustalla on käynyttä hedelmää ja hieman omenaista happamuutta. Olut on tyypillisesti runsashiilihappoista keskitäyteläisellä suutuntumalla. Hieman hapan maku on runsaan mausteinen, hiivainen sekä käyneen hedelmäinen. Mausteisuus käy päälle vähän liikaakin ja olut on tunkkainen. Cuvée de Pâques oli kyllä pettymys minulle. Alkon pääsiäisoluista Ørbæk vie kyllä voiton kevyesti tästä.

Stallhagen Påsköl (6%)

Ahvenanmaalaisella Stallhagen-panimolla on useita perushyviä oluita ympärivuotisessa valikoimassaan kuin kausioluissakin. Yksi suuri suosikkini näistä on Stallhagenin Oktoberfestolut, mitä ei kylläkään, harmillisesti, viime vuonna tehty kuin maitokauppavahvuinen pieni erä mikä ei ainakaan mihinkään Turun seudun kauppaan minun tietääkseni eksynyt. No, nyt on pääsiäinen ja panimon pääsiäisolut, eli Påsköl on nyt maistelussa. Olut on tumma lager ja vahvuudeltaan 6 t-%. Tuoksu on tuhdin maltainen, aavistuksen siirappisen mämminen sekä paahteinen. Suutuntuma on sopivan paksu ja hiilihappoa on tarpeeksi tukemassa tätä. Melko bockmainen maku on runsaan mämmisen maltainen, hieman siirappinen sekä paahteisen kahvinen. Tummaa suklaata löytää mausta myös kuten etiketissä luvataan. Humalaa on vain 11 IBUa mutta silti se riittää kuivattamaan maun sopivan miellyttäväksi. En paljoakaan muista viime vuoden versiosta joten en osaa siihen verrata. Tämä "Stallari" menee jälleen kerran siihen luotettavaan perushyvä-osastoon ja kyllä tällaisia tarvitaan. Lampaan kanssa luultavasti sopii todella hyvin ja sunnuntaina pääsen yhdistelmää testaamaankin. Niin ja ei kannata ihan jääkaappikylmänä nauttia jolloin aromit ovat vielä hiukan tukossa.

Olvi Saunaolut

Perinteisen pääsiäissaunan(?) juomana sai tällä kertaa toimia Olvin uutuus - Olvi Saunaolut. Etukäteen jo hieman tiesinkin mitä odottaa. Eli hajutonta ja mautonta olutta. No, sauna kuumaksi, sisään, löylyä kiukaalle normaalisti (eli aivan perkelees... anteeksi jumalattoman paljon) ja tölkki auki. Kuumissa löylyissä sen saa sitten itse todeta että olut todella on hajutonta ja mautonta, no okei, maistuu siinä hieman mallas. Mutta hei, sehän se tarkoitus tässä oluessa olikin; eli raikas janonsammuttaja koviin saunomissessioihin ja siinä tämä toimiikin vallan mainiosti. Mutta ennen kuin hip hurrataan, niin onhan vesikin raikasta.. Eli oluena tämä on varsin mitätön ja henkilökohtaisesti tykkään kyllä että olueni maistuu joltain, joten tämä päätyi kertaostokseksi minulla. Mielestäni saunaoluena toimii parhaiten hyvin humaloitu pils kautta pale ale.