Belhaven vs. Guinness
Näin Olympialaisten aikaan pieni maaottelu on paikallaan. Irlanti vs. Skotlanti siis tässä tapauksessa, ja stoutin merkeissä vielä. Vertailussa olevat oluet ovat Alkon uutuusoluet Guinness Special Extra Stout (8 t-%) sekä Belhaven Scottish Stout (7 t-%). Olen aina ollut (perus)Guinnessin suuri ystävä ja mielestäni sen maku on yksi hienoimmista mutta olut on aivan liian vetinen ollakseen täysin nautittava. Belhaven taas on tullut tutuksi lähinnä sen Alkon tarjoamien oluiden muodossa. Wee Heavy sekä Twisted Thistle IPA ovat molemmat loistavia oluita. Maitokaupoista saatava McCallum's Stoutkin ihan ok tapaus, vaikka siinä on hieman häiritsevää tuhkaisuutta.
No niin, aloitetaanpas tämä touhu korkkaamalla ensin skottien tuotos. Olut on paksua ja mustaa kuin öljy, ja vaahtokin on upea. Ulkonäkö hivelee ainakin minun silmääni. Tuoksu onkin yllättävän mieto, lähinnä pientä savuista paahteisuutta sekä hieman voisen toffeista mallasta. Suutuntuma on ulkonäön kanssa aika käsi kädessä, paksua ja pehmeää on siis. Itse maku onkin todella hyvä. Skottilaisuuden kyllä tunnistaa hieman voisesta, makeasta toffeisesta maltaasta. Wee Heavy tulee aika paljon mieleen. No stouttia tämä kuitenkin on, joten pieni paahteisuus, savuisuus sekä pienoinen suklaisuuskin sieltä pinnistää melko tasapainoisesti. Maku ei kuitenkaan kuivaa ihan täysin loppuun, mitä siis odotan stoutistani, joten humalaa olisi saanut säännöstellä vielä pikkuisen lisää.Tiivistäen Belhavenin stout on puhdas, erittäin täyteläinen hyvä olut, muttei täysin stoutin tunnusomaisia piirteitä täyttävä olut.
Ja sitten Guinnessin vuoro. Itse asiassa nautin oluen jo pari päivää sitten mutta ei se mitään. Stoutin näköistä tämäkin mutta vaahto on normi-Guinnessista poikkeavan rusoisen beige sekä niukka. Kuten Belhavenissa, tässäkin on melko mieto tuoksu (mistä lie johtuu..?). Siitä erottuu salmiakkia, savua, paahteista mustaa kahvia, sokeria sekä hieman alkoholia. Suutuntumaltaan olut on huomattavasti skottitoveriaan kevyempi mutta siihen se sitten jääkin. Jos Belhavenin tuotos on hienovarainen niin tämä on täysi vastakohta ja hyökkää päin näköä kuin vihainen irkku. Maussa on runsaasti väkevää salmiakki(kossu)a, paahteisuutta ja savua löytyy nyt sen verran kuin stoutista kuuluukin sekä hieman maitoista happamuutta. Valitettavasti myös pistävä alkoholi nostaa päätään turhan innokkaasti pilaten hieman tunnelmaa. Jälkimaussa olut kuivaa oikein kunnolla ja miellyttävä paahteisuus jää viimeiseksi mauksi. Olipa seikkailu. Kokonaisuutena olut on nautittavan runsas stout (melkeimpä Imperial sellainen) mutta alkoholisuus häiritsee silloin tällöin vähän liikaa. Toinen vika löytyy hintalapusta (litrahinta ~12€) mutta siitä Guinnessia ei voi syyttää...
Maaottelussa ei tällä kertaa voittajaa löytynyt vaan päätyi aika lailla tasapeliin. Skotit hurmaa hieman liian miedolla/vaatimattomalla mutta miellyttävän tasapainoisella maulla, sekä erittäin paksun pehmellä suutuntumalla. Triple malts maininnan etiketissä ymmärtää.
Irlannin ylpeys taas antaa täyslaidallisen makua ja nimenomaan kunnon stouttia, mutta antaa hieman turpaakin siinä samassa pistävän alkoholin muodossa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan kumpaakin tuotosta. Alkoista hintaan: Belhaven 0,50l 4,15€ ja Guinness 0,33l 4,21€.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti