Maitokaupastako IPAa?

Voiko tämä olla mahdollista? Voiko IPA, eli India pale ale, olla edes alle 4,7% alkoholipitoisuudeltaan? Itse olen sitä mieltä että ei oikein voi. IPAssa pitää olla tukeva runko, mikä tukee runsasta humalapitoisuutta. Oluttyylihän on syntynyt siitä, kun olut piti saada kuljetettua Englannista juomiskelpoisena brittisoltuille Intiaan asti. Ainoat keinot tähän siihen aikaan oli alkoholipitoisuuden nosto ja säilytysaineen tavoin toimivan humalan runsaampi annostelu.

Cittarista nappasin mukaani kaksi olutta, minkä etiketeissä komeilee lyhenteet "IPA". Ennestään jo tuttu Little Valley Withens IPA on englantilainen, vain 3,9% luomu-ale, minkä etiketissä komeilee vielä CAMRAn "this is real ale"-leima. Sinänsähän tuo ei tarkoita muuta, kuin että olut jälkikäy vielä pullossa (melko yleistä aleissa), eli hiivat on pistetty mukaan. Toinen mukaan tarttunut pullo on Hollantilaisen Emelissen IPA. Tämä on "keskarivahvuista", eli 4,5%:sta. Samalla myös minun ensikosketus panimon tuotteisiin.

Withens IPA on hyvin oranssin väristä, sameaa, mutta vaahtoa tulee vähänlaisesti. Tuoksu on reilun greippisen hedelmäinen. Myös eksoottista kiwiä vilahtelee tuoksussa. Käytetty humalalajike on siis amerikkalainen Cascade. Suutuntuma on hieman yllättäen aavistuksen real alemainen, eli hiilihapoton, mutta yhtä pehmeää tämä ei ole. Olut tuntuu suussa vahvemmalta kuin 3,9%.

Maussa tuon huumaavan hyväaromisen Cascaden lisäksi hieman toffeisen makeaa mallasta. Lisää vain tätä kaipaisi. Katkeruus on loppuen lopuksi aika mietoa, joten pale aleksi tämän tuomitsen. Vaikkakin oikein hyväksi sellaiseksi. Hiivan lisääminen ei tuo muuta muutosta, kuin.. no tuota hieman hiivaista makua. Withens IPA on ehdoton after work-beer. Raikas ja kevyt, mutta maistuva.

Tämä on luultavasti alunperin real ale, minä tätä haluaisinkin oikein mielelläni kokeilla.

Jahas, sitten huuhdellaan lasi ja otetaan tarkasteluun tämä toinen "kehuskelija". Emelissessä sitten riittääkin vaahtoa. Ehkä noin puolet sain kaadettua kerralla lasiin. Väri on kauniin samean oranssi. Vaahto tasaantuu hiljalleen.

Tuoksusta tuleekin enemmän mieleen jokin saison, kuin IPA. Toki tässäkin on reilu greippinen humalointi, mutta belgihiiva ja tietty yrttinen mausteisuus varastaa paljon huomiota, hyvällä tavalla. Suutuntuma on kevyen keskitäyteläinen ja kuplivan terävän hiilihappoinen. Kannattaa vähän pyöritellä lasia.

Maussa jatkuu sama meininki kuin tuoksussa. Katkeran kuiva maku on mukavan monipuolinen, mutta IPA on harhaanjohtava nimitys tälle oluelle. Toisaalta tämä osoittautui paremmaksi kuin odotinkaan. Kehtaisinko melkeinpä väittää, että tämä on saisonia. Hiivan kaataminen lasiin tuo vähän lisää hedelmäisyyttä makuun, eli ihan suositeltavaa.

Tällä katsauksella on kiva lähteä maistelemaan panimon barley winea, mitä juuri saatiin Alkoon.

Olen edelleen sitä mieltä, että maitokaupoista Suomessa ei saa IPAa. Tuota jaloa oluttyyliä varten täytyy marssia lähimpään olutravintolaan, tai Alkoon, missä ei tosin lajin edustajia tällä hetkellä hirveästi esiinny. Norjalainen Nøgne Ø IPA kylläkin hyllyiltä onneksi löytyy ja vieläpä yhtenä tyylin parhaimpina.

Pisteet:

Withens IPA 34/50 (7-2-7-3-15)

Emelisse IPA 37/50 (7-3-8-3-16)