 |
| Harvinaisen tyylikäs etiketti. |
Oluen idea on lähtöisin 1850-luvulta, jolloin Skotlannin rannikoilla oli paljon pubeja, mitkä panivat oman oluensa. Oluissa käytettävä ohra oli viljelty lähipelloilla, missä taas käytettiin merilevää lannoitteena. Tämä antoi oluelle omintakeisen "merellisen" aromin ja tätä on lähdetty tässä oluessa jäljittelemään.
Panimo luokittelee Kelpien suklaa-aleksi ja kyllä tämä kieltämättä hieman suklaista on, tosin ei makeaa. Ehkä vähän "aikuisempaan" tapaan suklaista, eli tummaa. Olueen lisätty merilevä saattaa tuoda siihen hieman happamuutta ja hienoista suolaisuutta, mutta ei sitä muuten oikein erota. Tai, sitten en osaa vaan oikein etsiä sitä "merellisyyttä" oluesta tällä hetkellä =).
Perusmaku on kahvinen, tumman suklainen (vahvistuu oluen lämmetessä), aavistuksen tuhkainen, kuiva. Jälkimaussa tumma suklaa maistuu vielä hieman vahvemmin jättäen mukavan mielen. Alhaisten prosenttiensa (4,4 t-%) takia tässä on hieman ohut runkokin, muttei missään nimessä vetinen.
Kaiken kaikkiaan tämä kuitenkin on ihan mielenkiintoinen olut, jota voisi harkita ostavansa joskus toistekin (Hinta vain tosin on melko korkea).
Williamsin panimon tuotteet alkavat kiinnostaa yhä enemmän ja mielelläni arvioin tänne jokaisen yksilön mitä bongailen kaupoista & lompakon sen hetkinen tilanne antaa myöden. Kupittaan Citymarket, 4,79€/0,5L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti