Nescafe Mixes March

Juuri Nyt!

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Kaiserdom Hefe-Weißbier


Jälleen maitokaupasta löytyy tölkitettyä suodattamatonta vehnäolutta! Tällä kertaa kyseessä on saksalaisen Kaiserdomin tuotantoa, luultavasti alkuperäisestä vahvuudesta laimennettua Suomen ym. markkinoille. Olut siis 4,7 t-%:sta. Taannoisen kotimaisen uutuuden, EloWehnän, haastajaksi tästä ei kuitenkaan ole millään osa-alueella. Kaiserdom on vaaleahkon kultainen, samea olut melko vähäisellä vaahdolla.
Tuoksu on melkoisen (jopa pullamaisen) makean banaaninen, eikä paljon muuta juuri löydy. Makua vaivaa myös samainen yksinkertaisuus sekä hieman muovisuuttakin esiintyy. Ei tämä pahaa ole mutta heikko esitys silti vehnäksi. Jatkossakin kaupasta koriin laitetaan EloWehnää. Itäharjun Prismasta, 2,49€/0,5l.

Alkoholiton kombat: Holsten vs. Buckler

Kaupasta on aina välillä kiva ostaa alkoholiton olut siinä toivossa, että joskus löytäisi myös jonkun kelvollisen sellaisen. Alkoholittomalle kun olisi käyttöä monessakin tilanteessa.
Tämän kertaiseen oluttaistoon pääsi saksalainen Holsten (0,0 t-%) sekä hollantilainen Buckler (0,5 t-%). Eli Saksa - Hollanti maaottelu, kuten olisin suonut myös mm-futiksen finaaliksi... No, kyllä sen Hollanti - Espanja matsinkin ihan mielellään tänään katsoo.
Mennäänkin heti oluiden yhteen merkittävimpään eroavaisuuteen, eli hintaan. Buckler oli jopa 30 senttiä Holstenia kalliimpi 1,24€ hinnallaan. Holsten maksoi 0,80€ mutta tölkistä ei saa panttia.
Molemmat oluet kaatuvat kauniisti laseihinsa ja muodostunut vaahto on molemmissa oluissa yllättävänkin runsas (kuvassa osa jo kadonnut). Holsten on aavistuksen vaaleampi mutta melko samannäköisiä kummatkin. Holstenissa on alkoholittomalle melko tyypillinen makean, pullaisen maltainen sekä hieman kuminen tuoksu. Bucklerissa on melko samantyyppinen mutta lisänä pieni annos ruohoista humalaa ja tämän hollantilaisen tuoksu miellyttääkin saksalaista enemmän.
Bucklerissa on yllättävän hyvä maku holittomaksi; makeaa mallasta, aavistus ruohoista humalaa ja vain vähän "kumimaisuutta". Jälkimaku on lyhyt ja hieman vetinen mutta tämä nyt kuuluu asiaan. Hyvä janojuoma.
Holsten pääsee yllättämään myös. Mausta löytyy jopa hieman saksalaisen pilsmäisiä piirteitä kuivan yrttisen & ruohoisella humaloinnilla ja tuoksun pullamaisuus on taka-alalla. Alkoholittomia yleisesti vaivaava kumimaisuuskin on minimissään. Jälkimaku on Buckleria pitempi ja myös maistuvampi. Holsten on Buckleria kuivempi maultaan mutta Buckler taas hieman monimuotoisempi. Nämä kaksi olutta ovat kyllä todella tasaisia keskenään ja voin helposti nähdä jatkossa ostavani kumpaakin olutta.
Yllättävän puhtaita oli myös molemmat oluet maultaan. Varsinaisella peliajalla tulisi tasapeli mutta rankkarit ratkoisi pelin Holstenille halvemman hintansa vuoksi.

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Okells Aile


Mansaarilaista (saari Irlannin ja Englannin välissä) Okells:n panimon porteria maitokaupasta (4,7 t-%). Tätä olen jo aiemmin maistellutkin ja pirun hyvää se ainakin silloin jo oli.

- No niin, ja tähän väliin onnistuin heittämään 4/5-osan oluesta lattialle joten maksimaalinen vitutus, siivous ja rauhoittuminen... -

No niin, lasiin ei näköjään paljon juomaa enää jäänyt, eli täytyypi hakea uusi puteli myöhemmin. Ennenkin olen onnistunut kaatamaan hyvää olutta lattialle... Hyvin ärsyttävä tilanne (lievästi sanoen..) kaikin puolin - nautinnon sijaan saatkin pestä lattioita.
No, Aile kuitenkin on melko tervaisen savuinen portteri, missä palanutta mallasta on myös käytetty suht' runsaasti. Tultahan tosin tuo Aile tarkoittaakin, joten maku oluessa on melko osuva. Ainut asia mikä olutta vaivaa on pieni ohkaisuus, mikä johtuu vain pienistä prosenteista. Jos Aile tulee vastaan niin osta ihmeessä. Myös muut Okells:n tuotteen on ostamisen arvoisia.

Rob Roy


Juhannuksen väkevänä toimi tänä juhannuksena edullinen, skottilainen blended-viski. usean tislaamon viskien sekoite siis, vähän kuin viskien bulkkia. Hintaa tällä on Alkossa pari kymppiä ja mielestäni oikein hyvän makuista siihen nähden. Pullo etiketteineen on yllättävänkin tyylikkään oloinen ja luo hieman arvokkaankin tunnelman jo jylhän nimensäkin puolesta. Viski on "vain" 40 t-%, joten mitään vesitippoja ei tarvitse juomaan lisäillä. Itselleni viskin ainut mahdollinen nauttimislämpötila on "huoneenlämpöinen", mikä avaa hyvin aromimaailman, eikä mitään jäitä, kiviä, kenkiä ym. lisätä missään tapauksessa jaloon juomaan.
Rob Roy on melko tavallisen kultainen, vaikkakin hieman tummempi. Miellyttävässä tuoksussa löytyy karamellista maltaisuutta, vaniljaisuutta sekä myös aavistus savuisuutta asennetta tuomaan. Maku on melko pehmeä, eikä halvan viskin pistävyyttä pääse esiintymään hirveästi. Maku on muuten tyypillisen blendedin tapaan, hieman yksitoikkoisen, makean karamellisen maltainen mutta sitä savua on kuitenkin taustalla pikkiriikkisen antamaan mielenkiintoa maistelemiseen. Jälkimaku on lyhyt. Kokikseen sekoitettuna tämä toimii myös loistavasti, jos tällaisista pitää. Minä pidän.
Kaiken kaikkiaan Rob Roy on oiva "talousviski" ja siinä on ihan ok hinta/laatu-suhde. Hyvä blended. Eikä pullollinen tätä vitriiniä rumenna, päinvastoin.

Pisteet 6,5/10

Rebel


Maitokaupan 4,4 t-% tsekkiläistä pilsiä tarjolla.Olut oli itse asiassa jonkinmoisessa tarjouksessa ja koska en ennen tätä ole maistanut, niin pullo päätyi koriin. Mitenkään suuria viboja ei etiketti/ulkoasu minussa sytyttänyt ja arveluni oluen laimeasta bulkkimaisuudesta piti valitettavasti ainakin hieman kutinsa.
Lasiin tämä hieman lageria tummempi tapaus kaatuu kuitenkin ihan nätisti ja melko pysyvä vaahtokin syntyy pinnalle. Hieman laimeassa tuoksussa löytyy viljaista mallasta, aavistus ruohoista humalaa sekä voita. Ei mitään säväyttävää. Suutuntuma on ok, ei ihan vetistä tavaraa mutta yleensä humalan tuomaa öljymäistä liukkautta voi vaan toivoa. Itse maku on niin kovin perus Tsekki-pils kuin vain voisi kuvitella. Myös metallisuutta on hieman eksynyt keitokseen (..mikä ei siis ole hyvä asia..). Jälkimaussa vivahtaa hieman aina vihaamani vihannesmaisuus, vaikkei tämä sentään ole ihan menetetty tapaus. Rebel on perus-basic-kamaa mikä ei innostanut millään lailla. Keskiverto lageria maukkaampi olut kuitenkin.

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Budweiser


Futiksen virallinen kisaolut '10, Budweiser. Ostin tämän tölkin lähinnä siksi, kun halusin maistaa olutta valmistajan lupaaman tuoreusajan aikana "Freshest taste within 110 days". Olut tehty 23.3.10., eli n. 3kk vanhaa. Mielestäni tämä ei ole ikinä täyttynyt muuten ostamissani tölkeissä.
Tölkkiä avatessa sieltä ei onneksi tule vuvuzelan melusaastetta vaan haalean kultaista olutta melko mitättömällä vaahdolla. Budweiser tunnetusti on laimeaa olutta, mistä tulee hieman mieleen jopa Vichyn kaltaiset tuotteet. Siitä huolimatta/johtuenkin pidän oluen virkistävästä raikkaudesta ja onhan siinä pehmeää maltaisuuttakin&riisiä. Myös päärynäistä hedelmäisyyttä voi löytää Budista.
Tämä on hyvä janojuoma silloin tällöin, vaikken tätä itsekkään ihan täysin olueksi myönnä..

Niin, ja hyvät juhannukset vaan kaikille!

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Rohtoja Apteekista

Olinpa tässä taas lauantaina, ah, aina niin mahtavassa Uudessa Apteekissa. Jotenkin tämä mesta on vain minun ykköspaikka Turussa. Ymmärrän hyvin Reijo Mäkeä. Melko hyvän olutvalikoiman omaava paikka on viihtyisä, tarpeeksi yksityinen ja silti seuraisa. Hyvä paikka varmastikin kirjoittaa tai tuumia seuraavaa Vares-kirjaa.. Tai harrastajan vaikka kirjoitella olutarvioita. Hinnatkin ovat usein kohtuullisia.

Illan aikana tuli vain yksi uutuusolut vedettyä naamariin ja se oli Laitilan panimon oma uusi vehnäolut, Laitilan Kievari Vehnänen. Olut on oikein nautittava, ehkä enemmänkin purkkaiseen kuin banaanin suuntaan oleva vehnis. Runkoa oluelle antaa mukavasti 5,5 t-%. Hieno uutuus ja ei varmasti jäänyt viimeiseksi nautiskelukerraksi, mahtaisikohan tämä tulla Alkon hyllyille? Hyvä kilpaillija ainakin Nokian Elowehnälle.
Muuten tuli nautittua jo melkein tavaksi muodostunut pakollinen lambic ja sen jälkeen Goose Islandin Bourbon County. Nämä oluet sopivat peräkanaan kuin unelma. Tällä kertaa lambic oli Cantillonin Kriek, minkä happamuus on jotain sanoin kuvaamatonta ja maku erittäin herkullisen hapankirsikkainen. Jos tämän 0,375l pullon nauttimisessa menee kauan niin Bourbon Countyyn voikin sitten varata vielä reippaasti reilummin aikaa.
Chicagolaisen Goose Islandin-panimon Bourbon County on 13 t-% bourbon-tynnyrissä kypsytettyä imperial stouttia. Pullo on pieni (0,355l) mutta sen nauttimiseen menee helposti tuntikin. Olut on mielestäni parhaimpia, ellei jopa paras viski-stoutti. Ola Dubhien rinnalla kuitenkin. Maku on erittäin tuhdin paksua imperial stouttia voimakkaalla bourbonin vivahteella, sekä erittäin tasapainoinen. Iso alkoholiprosentti ei häiritse juomaa vaan ennemminkin tukee sitä. Olut maksaa noin kympin mutta on kyllä sen arvoinenkin.
 
Tulipahan vielä nautittua samaisen panimon IPA, mikä on melko maltillisen humaloitu, aavistuksen brittityylinen ja tasapainoinen lajinsa edustaja. Ei mitenkään räväkkä, vaan aromikkaan kevyehkö olut ja meneekin hujauksessa janoiseen suuhun.

Uusi Apteekki on hieno paikka ja sinne kannattaakin ehdottomasti tallustella sisään, jos tähän mahdollisuus vaan siunautuu. Tällä kertaa ei kuvattu Varesta kun eksyin paikkaan...