torstai 24. marraskuuta 2011

Midtfyns Chili Tripel


"Årets ølnyhed 2009" 604:sta uutuus-tanskalaisoluesta. Tanskalaiselta Midtfynsin panimolta on tullut maisteltua hyviä sekä hieman huonompiakin oluita. Tälle kun on jonkinlaista meriittiäkin annettu, niin toiveet heräävät siitä paremmasta.
Chili Tripel on tyyliltään nimensä mukainen ja prosentteja löytyy 9,2%. Chilioluita ei nyt niin hirveästi markkinoilla ole ja ne mitä on, tai mitä olen maistanut, niin yleensä liioittelee huomattavasti tulisuudellaan. Sanon sen jo tähän alkuun, että ei tämäkään mikään suuta polttava olut ole - ei sinäänsä, tuskin sellaisesta hirveästi nauttisikaan. Polte pysyköön ruoissa tästäkin eteenpäin.
Olut on samean punaruskeaa kohtalaisella vaahdolla, mikä katoaa kuitenkin melko nopeasti. Tuoksu on melko makea. Siitä erottuu vahvasti belgihiiva,  piparkakkuista mausteisuutta, kuivaa taatelista hedelmäisyyttä, sekä hieman tyyliin kuuluvaa pippurista alkoholia.
Suutuntuma on melko paksu, mikä ei ehkä ihan täysin miellytä tripelissä. Hiilihappoisuus matalahko. Maltainen maku on vielä sokerisempaa kuin tuoksu, mutta melko miellyttävä. Chilihän tunnetusti voimistaa makuja sopivasti annosteltuna, niin tässäkin. Olut on hyvin vahvan makuista ja päällimmäiset maut ovat samat kuin tuoksussa jo löydetyt. Maku on vähän kuin sekoitus belgidubbelia ja tripeliä. Ei siis ihan "puhdas" tripel nykystandardeilla.
Sanotaan nyt näin, että chilin ystävänä olen kuitenkin hieman pettynyt tähän olueen, sillä toivoin itse asiassa edes jonkinlaista pienen pientä poltetta, mutta sitä nyt ei saanut tälläkään kertaa. hyvä olut silti ja kannattaa maistaa jos mahdollisuus siunaantuu. Saatavilla Arkadian Alkosta.

Pisteet 35/50 (7-3-7-3-15)

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Haandbryggeriet Dobbel dose - Norwegian Double IPA


Dobbel dose on yksi tämän norjalaisen pienpanimon onnistuneimmista oluista. Tämä on toinen kerta kun olutta pääsen maistamaan. Olut on tyyliltään tupla-IPA, mutta ei perinteiseen amerikkalaiseen tyyliin. Käytetyt humalat ovat Euroopasta ja mausta löytyy raikkaan hedelmäisten humala-aromien lisäksi myös mallasta ja belgityylistä pippurista hiivaisuutta. Alkoholia on runsaasti, 9%, mutta ei sitä ainakaan erikseen maista. Runkoa tuo kyllä olueen valtavasti ja suutuntuma onkin hyvin täyteläinen. Hiilihappoa on ehkä hitusen liikaa, eikä edes erittäin reilun vaahdonkaan kaataminen paljon auta.
Melko makea makupaletti on yksinkertaistettuna trooppisen hedelmäisen IPAn ja belgialaisen tripelin (pippuriset kuten Westmalle ja Chimay) sekoitus. Jälkimaku on pitkä ja hyvin katkera.

"I denne doble IPA'en bruker vi all den humlen vi får plass til i kokekjelen.." -lause ei ole tyhjästä temmattu, sillä oluessa on kyllä niin paljon humlea, että jos tästä ei tule humalainen olo niin ei sitten mistään. Arkadian Alkosta tätä saa tällä hetkellä ja tietenkin olutravintoloista.

Pisteet 39/50 (8-4-8-3-16)

lauantai 19. marraskuuta 2011

Ørbæk Julebryg Jingle Bells


Tanskalaisen, ehkä hieman typerähkösti englanniksi nimetyn jouluoluen Jingle Bellsin paluu Alkoon. Muistaakseni olut oli viimeksi 0,75l isossa pullossa, mutta nyt se on puolen litran putelissa. Olut on tyyliltään tumma ja mausteinen belgi(tyylinen)ale 7% vahvuudella. Olen tämän viimeksi haukkunut 33/50 pisteen arvoiseksi ja avainkohtia arviossa oli mausteisuus, mietous ja yleinen innottomuus.
Asioille on yleensä hyvä antaa uusi mahdollisuus ja tähän uskon tämänkin oluen kohdalla.

Lasissa saman näköistä kuin viimeksikin, eli "kuravelliä" nopeasti haihtuvalla vaahdolla. Tuoksussa edelleen esiin vahvimpana tulee kanelinen mausteisuus ja sitten vasta mallas, hiiva, kirsikkaista hedelmäisyyttä, sekä siirappia. Suutuntuma on tällä kertaa hieman täyteläisempi, vaikka enempikin saisi olla. Hiilihappoisuus mukavasti kurissa. Maku on mielestäni parempi kuin viimeksi, tai siis että sitä on enemmän. Maukas kirsikkaisuus on enemmän esillä ja mausteisuus tuo vain sopivasti joulun tunnelmaa, eikä vie ajatuksia yleensä pöntön äärellä suoritettavalle karskimmalle ulosannille. Kaiken tämän taustalla on hieman keskinkertainen, makea tumma belgiale siirappineen, maltaineen ja hiivoineen. Alkoholi on esimerkillisen piilossa (sokeri tekee ihmeensä jälleen).
Viimeksi tuli siihen tulokseen, että olut olisi omiaan enemmänkin jouluruoan kanssa nautittuna kuin yksinään, mutta kyllähän tuopillinen tätä nyt alas menee sellaisenaankin, kun tarkemmin ajattelee (muttei kyllä enempää).

Olut oli karvan verran parempi kokemus tällä kertaa ja uskallan antaa ostosuosituksen, varsinkin sokerisen makeiden kirsikkaoluiden ystäville. Pisteitä voisin ehkä korottaa jonkin pojon, mutten taida tehdä sitä kuitenkaan vielä. Katsotaan ensin, saako Tanskan pojat jouluoluelleen sitä innostavuutta hieman lisää seuraavina vuosina ja onko olut oikeutettu olemassaololleen loppuen lopuksi.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Mikkeller Santa's Little Helper 2011

Arvaatko, minkä päällä pullo lepää?

Olen tässä vähän yrittänyt vältellä vielä jouluoluista kirjoittelemista, sillä onhan vielä marraskuu, mutta välillä sitä ankaralla itsekurilla varustettu (olisikin) olutharrastajabloggarikin hairahtaa...

Viimeksi vuonna 2009 tuli nautittua tätä kyseistä lientä. Olut siis melko vakiolistaus Alkon jouluoluissa. Viime vuonna en muistaakseni pulloakaan ostanut, vaikka olut onkin hieman eri reseptillä liikenteessä joka vuosi. Oo:n pisteistä päätellen en ihan hirveästi menettänytkään. '09 Versiosta on kuitenkin tullut tykättyä ihan 41/50 pisteen arvoisesti, millaista pistettä näyttää saaneen tämä uusikin versio Olutoppaassa, joten pitihän tätä nyt tänä vuonna ostaa viimeistään uudestaan. Pullokoko on pienentynyt 0,75:sta puoleen, eli 0,375 litraseen. Harmillisesti litrahinta on vastaavasti noussut. No onneksi sentään kultaharkkoja ei vielä tarvitse valtion putiikkiin viedä vastikkeeksi oluesta.

Tyyliltään Santa's Little Helper on mausteinen tumma belgisoppa Mikkellerin konnankoukuilla varustettuna ja vahvuutta löytyy sopivat 10,9%. Pullon ulkoasu on lähes saatanallisen jouluinen ja saattaa siten päätyä jopa jonkun pahaa aavistamattoman kerran-vuodessa-Alkossa-vierailevan-täti-ihmisen ostoskoriin oluthyllyjä nopeasti ohittaessa. Eikä sekään väärin ole.


Olut on hyvin tummaa ja vaahto komea. Jo tuoksusta tietää, että ei tämä ainakaan pettymys ole. Voimakas siirappinen mallasmatto minkä päällä jouluisia mausteita, anista, havuista humalaa ja jopa hieman Mikkeller Black:stä tuttua soijaista palanutta kumia (mutta vain pienen pieni ripaus). Suutuntuma on täyteläinen, mutta ei paksu ja hiilihappoa oikein sopivasti.
Mausta tulee ensimmäisenä mieleen pippurinen Rochefort 10 doupattuna havuisella humalalla. Tällainen vertaus on kunnia oluelle kuin oluelle.
Kuten Rochessa, myös tässä maku on erittäin hyvässä tasapainossa ja kaikista eri makuelementeistä saa nauttia vaivattomasti. Tavanomaisen belgi-quadrupelin makupaletin lisäksi löytyy sopivassa suhteessa havuista humalaa, sitruksista hedelmäisyyttä, palaneen paahteista kahviaromista mallasta, sekä mausteisuutta. Poissaolollaan loistaa alkoholi. Makeusaste aika medium. Maku kuivaa loppuun asti ihan kohtuullisen hyvin. Oluen nauttimisen voi aloittaa aivan hyvin jo n. 8 asteisena.

Tämän tyyliselle oluelle pullokoko on enemmän kuin riittävä. S'sLH'11 on vakuuttava olut ja uskoisin, että se olisi pienissä annoksissa kotonaan joulun lihaisammassa pöydässä, vaikka viinin tilalle. Hyvin valmistettu lammaskin saattaisi sopia tämän kanssa mainiosti.

Pisteet 42/50 (8-4-9-4-17)

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Stadin Panimo Single Hop Series Chinook & Centennial


Stadin Panimo on perustettu jo vuonna 1998, mutta oluiden saanti on melko paikallista, joten nämä oluet ovat minulle vasta ensikosketus panimoon. Kampin K-marketista oluet bongasin ja harmillisesti huomasin vasta myöhemmin, että molempien pullojen päiväys on jo ovella, toinen jo n. viikon päässä. Olisi saanut olla edes jonkinlaisessa alennuksessa *kele... Oluessa, missä humala on pääosassa toivoisi olevan aika tuoretta. Mutta näillä mennään nyt tällä kertaa. Arvosteltavat oluet ovat panimon "Single Hop"-sarjaa, eli oluissa on käytetty vain kyseistä etiketissä mainittua humalaa. Oluet ovat pullokäyviä pintahiivaoluita. Kyseiseen sarjaan kuuluu useita oluita.


Chinook Pale Ale 4,7%

Olut on hyvin samean tummahkon oranssista ja vaahto aika vaatimaton, mutta melko pysyvä. Tuoksusta huomaa jo humalan parhaimman terän laantuneen, mutta kyllä sieltä sitä yhä löytyy. Eksoottisen kiwimäisen ja sitruksisen greippisen aromihumalan rinnalla makean toffeista mallasta ja jotain golden alemaista sitruunaisen yrttistä otetta. Suutuntuma on vetisen ja keskitäyteläisen välissä sekä runsaan hiilihappoinen, mikä kuitenkin toimii hyvin tässä oluessa.
Hedelmäinen maku on aika lailla tuoksun kaltainen, vaikka pieni mietous tökkiikin (prosentit). Makeutta ei ole häiritsevästi, vaan humala päihittää maltaan yhä katkeruudellaan. Pientä tympeyttä on aistittavissa maussa, mutta menee varmaan päiväyksen piikkiin. Maku kuivuu loppua myöten hienosti, ja katkeruutta riittää kitalaessa vielä oluen loppumisenkin jälkeen. Kaikenkaikkiaan maistuva olut ja tuo Chinookia hyvin esille yhä, vaikka parasta ennen onkin jo kuuden päivän päästä. Nopea ja nautittava olut janoon.

Pisteet 34/50 (7-3-6-3-15)


Centennial Pale Ale 4,5%

Centennial on kirkkaampi kuin Chinook ja vaahtoakin muodostuu enemmän. Tuoksu on vähäisempi ja muutenkin mitättömämpi kuin Chinookissa. Aavistuksen viljaisen toffeista mallasta, hieman pahvia ja jotain kukkaisen yrttistä ja ruohoista humalaa siellä taustalla. Suutuntuma on samaa luokkaa edellisen kanssa, mutta hiilihappoisuus on maltillisempaa. Maku on myös melko pettymys. Ensinnäkin se on melko mieto (typerä 4,7% "berliinin muuri", "pahuuden raja" ym..), mutta itse Centennial-humalalajikkeen aromi ei vaan ole niin hyvä. Ruohoisen kukkaista herkkua, mutta sitten hieman viemäriä myös, ei niinkään hyvä asia enää. Sitruksista otetta hyvin vähän. maltaista makeutta ei juurikaan. Hieman tuhkaisuuttakin. Katkeraa tämä kyllä on, mistä pidän. Tulee mieleen jotkut tanskalaiset ei-niin-hyvät pale alet.
Etiketin mainostamaa raikkautta en tästä löydä kirveelläkään ja maku ei ihan natsaa omiin nystyröihin, joten minulle tämä jää loppuen lopuksi aika mitättömäksi olueksi. Chinook oli omaan makuun paljon enemmän.

Pisteet 25/50 (4-4-5-3-9)



Centennialista huolimatta minulle jäi positiivinen kuva panimosta ja täytyypä käydä siellä ihan paikan päällä joskus, kun satun taas kulmille. Niin ja olisi näitä olusia kiva ostella täältä omiltakin kulmilta... :)

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Lapin Kulta Luomu Jouluolut


Hartwall on ottanut uuden lähestymistavan tämän vuoden jouluoluelleen, mikä on vain hyvä asia, sillä edellisten vuosien jouluolut hukkui hieman massaan persoonattomuutensa takia. Tämän vuoden jouluolut on täyttä luomua, sekä mitään tärkkelyksiä ei ole käytetty. Vahvuudeltan olut on 4,6% ja tyyli on wieniläinen lager (tumma).
Olut on punertavan, tumman ruskeaa vaahdolla, mikä säilyy kohtalaisen hyvin. Olut suositellaan nauttimaan Hartwallin mukaan hieman lämpimämpänä, mutta itse aloitan ihan suosiolla jääkaappilämpötilasta lagereiden kanssa. Tuoksu ei ole niin imelän makean maltainen, kuin mihin on tottunut näiden kotimaisten jouluoluiden kanssa. Tuoksussa löytyy jouluista, hieman hapahkoa limppua, ruohoista humalaa, sekä aavistus toffeetakin. Suutuntuma on aika hiilihappoinen, joten vaahtoa voi kaataa reilumminkin.Vetistä joululappari ei missään nimessä ole, vaan jopa lähes keskitäyteläistä.
Maku jatkaa tuoksun lupaamaa linjaa hienosti, ja pitkästä aikaa suomalaisen ison panimon jouluoluesta voi aidosti nauttia. maku on puhtaan maltainen (kiroan tärkkelyksen syvimpään helv*ttiin) ja humalaakin löytyy ihan kitalakea kutittelemaan asti. Jos jotain huonoa oluesta pitää sanoa, niin lämmettyään tarpeeksi siihen alkaa tulla aavistus viemärimäistä piirrettä, mutta ei mitenkään haitallisen paljon.

Muilla isoilla panimoilla tulee olemaan vaikeaa päihittää tämä olut joulun sesongin alla. Täytyy kyllä antaa tunnustus Hartwallille, hyvän jouluoluen olette tehneet. Mikä parasta, tämä on hinnaltaan aika mitätön verrattuna laatuun. Minun jouluolutsesonki alkoi mukavasti tämän oluen parissa.

Pisteet 26/50 (5-3-5-3-10)

tiistai 1. marraskuuta 2011

Jouluoluet Alkossa 2011

Tällassii jouluöölei olis sit tarjol tänä vuan. Hinnatkii varmast kohrallaan, ainaki vähä rikkampien miälest kuitenki...

Suomi:


Tanska:


Norja:


USA:

Saksa:


Englanti:


Viro:


Espanja:


Belgia:



Arvosteluja & uudelleenmaisteluja alkaa tippumaan blogiin pikkuhiljaa joulun lähestyessä. Näiden lisäksi toki maitokaupoistakin löytyviä joulun helmiä arvioidaan. Ensivaikutelma listasta on aika plääh ja samaa vanhaa, mutta onhan siellä jotain ihan kivoja uutuuksia ja joskus hyvää ei kannatakaan vaihtaa. Lista voisi silti olla pidempi ja hinnat matalampia...